Olen Antti Karhumäki. Olen roomalais-katolisen Kirkon jäsen.
Opiskelin teologiaa Helsingin yliopistossa 1990-luvun alussa. Kumminkin käynnit ja opastukset dominikaanien kulttuurikeskuksessa Studium catholicumissa saivat minut liittymään katoliseen kirkkoon. Edesmennyt isä Martti Voutilainen OP kehotti minua tutustumaan trappisti-isä Thomas Mertoniin ja pitkälti hänen tuotantonsa johdosta kiinnostuin luostarielämästä ja kilvoituksesta. Hain sitten erakkoveljeskuntaan Englantiin, mutta ehkä se oli Jumalan tarkoitus, ettei kirkkoherrani pitänyt sitä kutsumuksenani.
Puutarhakoulun harjoittelun suoritin Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä. Koska luostaritie oli ehkä jollain tavoin katkennut katolisessa kirkossa niin tulin sitten kokeilemaan siipiäni Valamoon valmiina puutarhurina. Liian raskaan kuuliaisuustehtävän johdosta jouduin kumminkin jättämään luostarin.
Nyt olen palannut katoliseen kirkkoon ehkä lähinnä valtavan rikkaan perintönsä johdosta ja moniulotteisen luostariliikkeensä takia. Olen aloittanut maallikkodominikaanisen tien kulkemisen dominikaanisen perinteen valtavan panostuksen teologian alalle johdosta. Pidän kaikenlaisesta pohtimisesta sekä teologiaan tutustumisesta.
Tässä blogissa tulen siis käsittelemään teologis-filosofisia mietteitä. Afrikka maanosana ja erilaisten kansojen kotipaikkana on yksi kiinnostukseni kohteita – sattuneesta syystä. Tulen pohtimaan myös tästä aiheesta jotain. Blogilla tulee olemaan vahva apologeettinen ote sillä olen vähän huolestunut kristillisen perinteen vähenemisestä ja maallistumisesta.
Eli: usko ja elä!