Katolisen Kirkon katekismus selvästi alleviivaa, että rukous on elintärkeä ja persoonallinen suhde elävään ja todelliseen Jumalaan(KKK, no 2558). Ihmisellä on hyvä olla suunnitelma päivittäisestä rukoussäännöstä. On hyvä tarkistaa hengellisen ohjaajan kanssa, ehkä rippi-isän kanssa, tuleva rukoussääntö ennen kuin alkaa varsinaisesti käyttämään mitään rukoussääntöä. Mahdollisesti siihen voi lisätä pyhän Raamatun tai muuta hengellistä kirjallisuutta rukousten lisäksi.
Psalmissa 118/119 sanotaan ”Seitsemän kertaa päivässä minä ylistän Sinua”. Tämä oli pohjana monastisille rukoussäännölle.
On ehkä hyvä aluksi käyttää valmiita rukouskirjoja joista löytyy sekä aamu- että iltarukoukset. Näitä löytyy kaikista kirkkosuunnista. Vanhojen kirkkojen päivittäiset rukoukset ovat kestäneet vuosisatoja joten ne ovat hyväksi havaittuja. Voisi olla hyvä myös lukea päivän pyhän muistotekstejä samalla. Apuna voi olla rukousnauha. Suunnitelmallisessa rukoussäännössä ihminen ikäänkuin pitää mielessä Jumalan koko ajan ja näin pitää ihmisen nöyränä. Kun näin ollen ihminen tunnistaa olevansa syntinen, koko hengellinen elämä avautuu kuin kukka.
Elävän rukoussäännön lisäksi on hyväksi, että kristitty käyttää Kirkon sakramentteja säännöllisesti pysyäkseen oikealla tiellä. Eli, käy sunnuntaisin messussa(jos vaan voit) ja säännöllinen ripittäytyminen on hyvä muistaa.
On siis hyvä muistaa rukouksellinen asenne Jumalaa kohtaan koko päivän ajan. Olisi siis hyvä myös opetella ulkoa joitain Raamatun kohtia joita toistaa kesken kiireisen elämän. Tämä on vanha perinne joka on kirjattu muuan muassa p Pakomiuksen ja p Antoniuksen luostarisääntöihin.